OSI MODEL

                 The OSI Model

              Waliigala (Overview)

Yeroo networkiin jalqabatti uumamu, kompiitaroonni tokkichi kompiitaroota maamiltoota (manufacturer) tokko qofa waliin walqunnamuu danda'u ture. Fakkeenyaaf, dhaabbileen tajaajila DECnet guutuu ykn tajaajila IBM qofa fayyadamu ture malee lamaan isaanii walitti makanii hin fayyadamne.

Dhuma bara 1970moota keessa, maddiin Open Systems Interconnection (OSI) Dhaabbata Idil-addunyaa Istaandaardaayizeeshinii (International Organization for Standardization - ISO) tiin karaa cufaa kana banuuf uumame.

Maddiin OSI kun akka gurgurtoonni (vendors) meeshaalee networkii fi sooftiweeraa gidu-galee ta'e (interoperable) qajeelfamoota (protocols) fayyadamuun uumaniif, kunis akka networkoonni gurgurtoota adda addaa waliin hojjetan gargaaruuf yaadameera.

Maddiin OSI akkamitti daataa fi odeeffannoon networkii, aplikeeshinii kompiitara tokko irraa, meeshaalee networkii keessa dabree, gara aplikeeshinii kompiitara biraatti dabarfamu ibsa.

Maddiin wabii OSI haala kana gulaalota (layers) keessatti qooda.

Gulaalota vs Kutaalee (Departments)

Yoo pirogiraamiin gulaala murtaa'aa tokkoof qajeelfama (protocol) hojjechaa jiraate, waan isaan yaaduu qaban hojii gulaala sanaa qofa yoo ta'u, hojii gulaalota kaanii miti.

Faayidaa Maddiiwwan Wabii (Advantages of Reference Models)

Adeemsa walqunnamtii networkii gara kutaalee xixiqqoo fi salphaa ta'anitti qooduun, misooma, dizaayinii fi rakkoo furuu (troubleshooting) gargaara.

Misooma gurgurtoota hedduu (multiple-vendor) kan standardization saakteroota networkii tiin dandeessisa.

Meeshaalee fi sooftiweera networkii gosa adda addaa akka wal qunnaman dandeessisa.

Jijjiirama gulaala tokko keessatti mul'atu akka gulaalota biroo irratti dhiibbaa hin geessisne dhorka, kanaafuu misooma hin gufachiisu.

Gulaalota Torban Maddii OSI (The Seven Layers of the OSI Model)

Maddiin OSI gulaalota torba (seven layers) qaba, garee lamatti qoodaman:

Gulaalota sadan gubbaa (top three layers): akkamitti aplikeeshiniin biiroo dhuma (end stations) keessatti walii wajjin, fi fayyadamtoota waliin walqunnamu ibsu.

Gulaalota afran jalaa (bottom four layers): akkamitti daataan dhuma-irraa-dhumatti (end-to-end) dabarfamu ibsu.

Maddiin wabii OSI hanga har'aatti mala walbira qabiinsaa suutii qajeelfamootaa (protocol suites) beekamaa isa jalqabaa ta'ee jira.

Hojiiwwan Gulaala Addaa Addaa (Typical Layer Functions)

Gulaala Aplikeeshinii (Application Layer - Layer 7)

Iddoo fayyadamtoonni dhugumatti kompiitara waliin walqunnamanidha.

Fakkeenyaaf, waa'ee Internet Explorer (IE) fudhachuun ilaaluu dandeenya.

Akkasumas jiraachuu michoota walqunnamtii (communication partner) barbaadamuu adda baasuu fi mirkaneessuuf itti gaafatamummaa qaba.

Qajeelfamoota beekamoo:

World Wide Web (WWW)

File Transfer Protocol (FTP)

E-mail (SMTP)

Gulaala Ibsituu (The Presentation Layer - Layer 6)

Daataa gulaala aplikeeshiniif dhiheessa; hiikkaa daataa (translation) fi qindeessuu koodii (code formatting) irratti itti gaafatamummaa qaba.

Tajaajila hiikkaa kennuun, daataan gulaala aplikeeshinii sirna tokko irraa dabarfame akka gulaala aplikeeshinii sirna biraatiin dubbifamuu danda'u mirkaneessa.

Hojiiwwan akka compression, decompression, encryption, fi decryption gulaala kanaa waliin walqabatu.

Qajeelfamoota Gulaala Ibsituu:

TIFF – Tagged Image File Format; sirna suuraa haqiisa ol'aanaa (bitmapped) qabu.

JPEG – Standardii suuraa gareen Joint Photographic Experts Group qopheesse – suuraawwan compress godha.

MIDI – Musical Instrument Digital Interface - muuziqaa dijitaalaawaa fayyadamuuf oola.

MPEG – Moving Picture Experts Group - standardii cuunfaa fi enkoodinii viidiyoo sochoo'aa CD-woota irratti fayyadamuuf.

QuickTime – Sooftiweera Macintosh waliin fayyadamuuf; aplikeeshinii sagaleefi viidiyoo bulchiti.

RTF – Rich Text Format, foormaatii faayilii jecha (text) sirna adda addaa gidduutti, sirna hojii (operating system) adda addaa keessattuu, jijjiiruu dandeessisu.

Gulaala Sesheenii (The Session Layer - Layer 5)

Sesheenota (sessions) sadarkaawwan gulaala ibsituu (Presentation layer entities) gidduutti hundeessuu, bulchuu, fi diiguuf itti gaafatamummaa qaba.

To'annoo haasawaa (dialogue control) meeshaalee ykn noodota (nodes) gidduutti kenna.

Waliigalatti, daataa aplikeeshinii adda addaa daataa aplikeeshinii biroo irraa addaan baasa.

Qajeelfamoota Gulaala Sesheenii:

Network File System (NFS) - Sun Microsystems tiin misoomee, TCP/IP fi kompiitaroota Unix waliin argamsiisa dhugoomaa (transparent access) meeshaalee fageenya irraa argaman fayyadamuuf.

Structured Query Language (SQL) - IBM tiin qophaa'e, akka fayyadamtoonni barbaachisummaa odeeffannoo isaanii sirna naannoo fi fageenyaa lachuu irratti ibsan salphaatti dandeessisu.

Remote Procedure Call (RPC) - Meeshaa deebisiinsaa maamiltoota/serverii bal'aa, hojiiwwan (procedures) maamiltoota irratti uumamanii serveroota irratti raawwataniif fayyadamu.

AppleTalk Session Protocol (ASP) - Mala maamiltootaa/serverii biraa, kan sesheenoota maamiltoota AppleTalk fi meeshaalee serverii gidduutti hundeessuu fi eeguu.

Gulaala Geejjibaa (The Transport Layer - Layer 4)

Daataa gara laaqiinsa daataa (data stream) tti qoodee (segments) fi deebisee walitti fida (reassembles).

Tajaajila geejjibaa daataa dhuma-irraa-dhumatti kennee, walqunnamtii loojikaalaa (logical connection) biiroo ergaa fi biiroo galmaa gidduutti hundeessa.

Odeeffannoo networkii irratti hirkate gulaalota ol'aanoo irraa dhoksuun, dabarsaa daataa ifa ta'e (transparent data transfer) kenna.

Gulaalli Geejjibaa walqunnamtii malee (connectionless) ykn walqunnamtii qabu (connection-oriented) ta'uu danda'a.

Walqunnamtii Qabu (Connection-Oriented Communication):

Harka-fuudhiinsa karaa sadii (Three-way handshake).

Bilbila hundeessuu (Setup a call).

Daataa dabarsuu (Transfer Data).

Bilbila dhaabuu (Terminate the call).

Gaaffii: Deemsi baay'inaan wal'aansoo (traffic) hangaa xiqqoo waliin walbira ta'e maal ta'a?

Furmaata: To'annoo Yaa'iinsaa (Flow control).

Gaaffii: Yoo meeshaan dabarsu tokko dabalataan hunda booda mirkaneessa (acknowledgment) eeguu qabaate suutii miti ta'a?

Furmaata: Windowing.

Qajeelfamoota Gulaala Geejjibaa:

TCP - qajeelfama full-duplex, walqunnamtii qabu, amanamaa ta'e.

Garuu miira baay'ee (overhead) qaba.

UDP - amaloota TCP hunda hin qabaatu, garuu odeeffannoo dabarsuu kan amanamummaa hin barbaachifne, qusannoo qabeenya networkii guddaa waliin gaggeessuudhaan hojii bareedaa hojjeta.

Gulaala Networkii (The Network Layer - Layer 3)

Teessuma meeshaalee (device addressing) bulcha, bakka meeshaalee networkii irratti argaman hordofa, akkasumas karaa gaarii daataa dabarsuu murteessa.

Wal'aansoo (traffic) meeshaalee bakka tokkotti hin qunnamne (locally attached hin taane) gidduutti geejjiba.

Teessuma networkii irratti xiyyeeffata.

Teessumni networkii sirni tokko akka networkii irratti loojikaalaan (logically) argamu dandeessisa.

Ramaddiin loojikaalaa teessumaa, mala sadarkaa qabu (hierarchical) kan teessumni MAC hin dandeessifne dandeessisa.

Rooteroonni (Routers) meeshaalee gulaala 3ffaa ti.

Malawwan Sweechii (Switching Methods):

Circuit switching – akkuma bilbila teessoo (telephone call). Hidhannoon ergaa fudhataa fi nama itti erge gidduutti erga uumamee booda, karaan qunnamtii addaa (dedicated communication link) lamaan gidduutti uumama (kanaafuu jecha "circuit" jedhamu). Karaan kun cabuu hin danda'u, jechuunis nama biraa laaqicha kana fayyadamuu hin danda'u. Haa ta'u malee, haala walqunnamtii daataa keessatti, daataan bakkoota adda addaa irraa madda waan ta'eef, kun rakkina ta'a.

Packet switching – haala networkii ammayyaa keessatti bal'inaan fayyadama. Daataan gara paakeeteetti (packets) kan networkii keessa dabranitti caccabsama. Ergaawwan hundinuu karaa tokko qofa deemuu danda'u, ykn ergaawwan karaawwan adda addaa irra deemuu danda'u. Iddoo hunda irratti, nooddiin (node) ergaa sana osoo gara hop itti aanutti hin dabarsin dura kuusa – kunis "store and forward" jedhama. Sababa "store and forward" kanaatiin, hanqinni (delay) muraasni ni jira.

Qajeelfamoota Gulaala Networkii:

IPX - Kutaa suutii qajeelfama IPX/SPX kan Novell, mala geejjibaa walqunnamtii malee (connectionless) kenna.

IP - IP hojii wal fakkaatu IPX waliin qaba, garuu IP kutaa suutii qajeelfama TCP/IP ti.

Gulaala Hidhannoo Daataa (The Data Link Layer - Layer 2)

Dabarsaa qaama-qabeessa (physical transmission) daataa kenna, akkasumas beeksisa dogoggoraa (error notification), tophooloojii networkii, fi to'annoo yaa'iinsaa (flow control) bulcha.

Ergaawwan meeshaa sirrii irratti LAN irratti akka gahan mirkaneessa, teessuma qaama-qabeessa (hardware addresses) fayyadamuun, ergaawwan gulaala Networkii irraa gara bit-ootatti hiikuun gulaala Qaama-qabeessaa (Physical) dabarsuuf hojjeta.

Ergaa gara kutaalee, kan tokkoon tokkoon isaanii "data frame" jedhaman, hikuun, mataduree (header) addaa teessuma qaama-qabeessa galmaa fi maddaa qabu ida'a.

Meeshaan biiroo tokko paakeetota gara biiroowwan dhuunfaa network naannoo (local network) irratti akkasumas rooteroota gidduutti erguuf, gulaalli Hidhannoo Daataa teessuma qaama-qabeessaa fayyadama.

Sweechonni (Switches) fi Biriijoonni (Bridges) meeshaalee gulaala 2ffaa ti – kunis daataa teessuma MAC fayyadamuun dabarsu.

Meeshaaleen WAP (WAPs) illee meeshaalee gulaala hidhannoo daataa ti sababiin isaas hojiin isaanii ijoon networkii waliin qunnamtii kennuu waan ta'eef.

Sub-gulaalota Lama (Two Distinct Sublayers):

Logical Link Control (LLC) - fayyadama miidiyaa (media) to'ata, qajeelfamoota sadarkaa ol'aanaa hedduu (multiple high-level protocols) akka laaqicha networkii tokko fayyadaman dandeessisa. Yeroo "frame"n fudhatamu, gulaalli Hidhannoo Daataa maal akka paakeetii sana godhu itti hima.

Media Access Control (MAC) - fayyadama miidiyaa networkii qajeelfamoonni itti fayyadamuuf yaalan bulcha, to'ata.

Teessumni MAC (Physical address) gulaala kanatti hiikama, akkasumas tophooloojiiwwan loojikaalaa.

Akkamitti paakeetonni miidiyaa irratti kaayamu ibsa.

"First come/first served" jedhamu, kan namoonni hundinuu bandwidth tokko qooddatan.

Naamusa sararaa (line discipline), beeksisa dogoggoraa (sirreessuu miti), fi dabarsaa "frame"ii sirnaan gulaala kanatti fayyadamu.

Meeshaan gulaala 2ffaa teessuma qaama-qabeessaa madda "filter table" keessatti galmeessee, "port" kam irratti "frame"n akka fudhatame hordofa. Odeeffannoon kun ("filter table" biriijii ykn sweechii keessatti galmeeffame) meeshaan bakka meeshaa ergu murtaa'aa jiru murteessuuf isa gargaara.

Faayidaan guddaan sweechota fayyadamuu, hub-oota irratti, "port" sweechii tokkoon tokkoon isaanii "collision domain" mataa isaanii ta'uu danda'uudha.

Gulaala Qaama-Qabeessaa (The Physical Layer - Layer 1)

Amaloota qaama-qabeessa networkii ibsa.

Amaloonni qaama-qabeessaa kunis gosa waayirii (cable) fi qunnamtii (connector), foormaatii "pinouts" waayirootaaf, fi kkf of keessatti qabatu.

Akkamitti daataan dhugumatti networkii keessa deemu illee ibsa.

Vooltaajii waayirii irratti fayyadamu fi yeroo tuni (frequency) mallattoowwan daataa geessan sadarkaa tokko irraa gara biraatti jijjiiraman (saffisaa fi fageenya olaanaa) ibsa.

Tophooloojii qaama-qabeessa networkii ibsa.

Hub-oonni fi repeater-oonni meeshaalee gulaala 1ffaa ti.

NIC-oonni yoo qaama-qabeessa (physical components) ta'an illee, meeshaalee gulaala Hidhannoo Daataa ti jedhamanii kaayamu, sababiin isaas argamsiisa qaama-qabeessa miidiyaa (physical media access) - kan sub-gulaala MAC tiin bulfamu - fi argamsiisa loojikaalaa miidiyaa networkii (kan sub-gulaala LLC tiin bulfamu) waliin walqabatanii jiraniif.

Encapsulation fi Decapsulation

Yeroo daataan tarree Maddii OSI keessa gubbaa ykn gadi darbu, mataduree (headers) gadi yeroo deemutti ni dabalama, gubbaa yeroo deemutti immoo ni haqama. Adeemsi kun "encapsulation" (dabaluu) ykn "decapsulation" (haquu) jedhama.